Thursday, October 13, 2005

Palautettava Karjala saattaa olla tämän vuosituhannen paras investointi




23.08.2005
Arto Lahti

KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

Seminaari Karjala – mahdollisuus ja haaste yli sukupolvien
Tiistai 23.08.2005 klo 16:00 ...
Helsingin kauppakorkeakoulu, Nokia-sali
Lyhennelmä professori Lahden esitelmästä.


Valaisen seuraavassa luovutetun Karjalan kehittämismahdollisuuksia ja tuon siihen samalla teoreettisia näkökulmia. Hyvä lähtökohta on punninta, että Suomen talous on poikkeuksellisen kriisiherkkä. Nykytilassa Suomi on seisahtunut talous. Kun suuret ikäluokat eläköityvät, punnitaan onko Suomen talous kykenevä kasvamaan.

1600-luvulta lähtien Itämeren alue on kukoistanut, kun se on ollut ehyt kokonaisuus. Sitten tuli aika, jolloin Karjalan ja Baltian alue sulkeutui vaihdannan piiristä. Nyt tullaan uuden Euroopan aikaan. Siinä haetaan loppujen lopuksi näitä vanhoja hyviä aikoja ja oppeja.

Nykymuodossaan Itämeren alueesta poliittisesti ja kulttuuritaloudellisesti puuttuu vain Karjalan alue, josta on monella lailla ongelmallinen. Venäjällä ei ole ollut intressiä kehittää aluetta. Intressi on Suomella, kuten se on ollut useita kertoja aikaisemminkin.
+
Esitän Karjalan kehittämisen talousmallin. Tätä ei ole loputtoman hyvin tutkittu, mutta tässä on jotain ajateltu. Väite, että kehittäminen söisi tavattomasti kansantalouden resursseja ja olisi pohjaton kaivo, sen torjun saman tien jyrkästi. Karjalan kehittäminen voi olla alkavan vuosituhannen parhaita investointeja. Investointi on jaettu 10 vuoden jaksoon, sukupolvi olisi parempi.

Jälleenrakentaminen ei olisi suoraan Suomen valtion budjetista rahoitettavaa toimintaa. Valtio voi, kuten toimivat monet kehittyneet valtiot, toimia takaajana tälle hankkeelle. Maailmassa on 100 kertaa enemmän rahaa kuin löydetään sille investointityyppistä käyttöä. Rahoitus ei ole aluekehityksessä pääasiallinen ongelma. Alueet ovat kehittyneet ennen muuta siksi, että asukkailla on tahto kehittyä.

Globalisaation suurin muutos ovat globaalit pääomamarkkinat. Ne ovat kehittyneet virtaavan pääoman suhteen. Rahoitusinstrumentit, eri rahoitusmuodot, joilla lyhyt ja pitkäaikainen raha voidaan kanavoida, ovat kehittyneet tavattomasti. Teollisuuden ja liikenneverkkojen rahoitusmallit tulevat kehittymään Euroopassa hurjasti. Tällä alueella varmasti löytyy rahoittajia ja rahoitusmalleja.

Voidaan sanoa, että yksityinen-julkinen -partnership olisi juuri se, jota kannattaisi ensivaiheessa selvityttää ja kokeilla Karjalan osalta.
+
Nykymuodossa Suomen valtio on seisahtunut. Me vain odotamme sitä, kuinka syvälle valtion ja kuntien talous vajoaa, jos talouskasvua emme saa liikkeelle. Uuden kasvualueen löytäminen on se, jota tässä globaalitalouden logiikassa tarvitsemme.

Suomalaiset ovat testanneet Karjalaa kasvun moottorina 1600-luvulta useaan kertaan. Karjalan asuinalueen mallin rakentaminen osataan. Palautuksen välitön työllistämisvaikutus voi olla merkittävä. Se säteilisi ja voisi olla eduksi myös Venäjän lähialueelle. Rajan yli kulkeva siirtotyövoima hyödyttää tavattomasti molempia talousmalleja. Sillä tavalla Viro on tavallaan hakenut kasvuvoimaa Suomessa.

Venäjällä on juuri sitä, mitä tarvitsemme eli raaka-aineita ja energiaa. Meillä on juuri sitä, mitä Venäjä tarvitsee, kuten osaamista, teknologiaa, toimiva tietoyhteiskunta, toimiva oikeusvaltiojärjestelmä, toimivat instituutiot. Venäjänkin kannalta olisi edullista, että Karjalaan syntyisi toimiva suomalainen talous- ja yhteiskuntamalli.
+
Euroopan Investointipankki rahoittaa tällaisia kohteita. Pohjoismaat voisivat olla meille todellinen kumppani. Pohjoismainen Investointipankki nimenomaan etsii kohteita. Karjalan rakentaminen on varmasti ainakin Pohjoismaissa helppo perustella yhteisenä intressinä, todennäköisesti myös Baltian maissa.

Ei olisi vaikea löytää pitkän rahan tarjoajia, rahastoja, jotka tulisivat mukaan. Yhdysvallat on täynnä valtavia rahastoja, jotka on nimenomaan kohdennettu sen tyyppisille alueille, jota Karjala edustaa. Suomen valtion rooli olisi vain toimia takaajana, pohjariskin poistajana.

Meille syntyisi alue, jossa olisi aito komaparatiivinen etu. Siellä olisi myös työvoimakustannusten ja raaka-aineen mukaan joustoa. Meillä olisi siinä kilpailuetua mm. Kiina-ilmiötä vastaan. Sen merkitystä ei voi väheksyä.
+
Suomalainen kulttuuri on ylivoimainen rakentamaan toimivia kyliä niin, että luontoarvot säilyvät, hajautuva yhteiskuntarakenne on meidän voimamme. Venäläiset eivät ole osanneet hajautettua mallia. Sen vuoksi Karjalan vanha voima, kylä- ja yhteisörakenteet, kuihtuu.

Aluerakentaminen merkitsisi monenlaisia työllisyysvaikutuksia. Jo 1800-luvulla Karjala oli hyvin mielenkiintoinen luonto- ja kulttuurimatkailukohde.

Emme tiedä riittävästi, mikä esim. on Euroopan suurimman makean veden altaan, Laatokan, tila. Sodan jälkeen Neuvostoliitto katsoi, että Suomi oli velvoitettu toimimaan heidän puolestaan saksalaisen omaisuuden haltuunottajana ja velvoitteiden hoitajana, saksalaisten tuhot Venäjällä pitää korvata.

Jos Laatokka sattuu olemaan täynnä vaarallisia ympäristöjätteitä, kyllä ne sieltä on korjattava. Meillä on moraalinen oikeus vedota siihen, että Venäjä on kiistatta meille velkaa ja sitten voidaan punnita vähän laajempaakin kuvakulmaa.

Ei ole perustelua väittää, että miehitetyn ja palautettavan Karjalan kehittäminen suomalaisten toimesta merkitsisi ensisijaisesti valtion budjettivarojen hukkaamista. Voitaisiin yhtä hyvin väittää, vaikka todisteluni onkin vielä tentatiivista, että palautettava Karjala saattaa olla tämän vuosituhannen paras investointi.

Muut alustukset:

Vuorineuvos, professori Yrjö Pessi

Valt. tohtori Ilmari Susiluoto

Kauppat. maisteri Veikko Saksi

Ulkoasiainministeriön erillislausunnollaan hyväksymät tavoitteemme:

Yhdistyksen nimi:
Moskovan keskushallinnon eli Neuvostoliiton ja Venäjän Federaation kansanmurhien ja sotarikosten korvaus- ja totuusyhdistys r.y.

Sääntöjen 2 §:stä Tarkoitus ja toiminta:

1. Vaadimme tunnettujen ja tiedettyjen "neuvostopartisaanien" luovuttamista Suomeen tuomioharkintaa varten epäillyistä sotarikoksistaan Suomea ja suomalaisia kohtaan.

2. Vaadimme Suomelta ryöstettyjen ns. sotakorvausten eli ryöstösaaliin takaisinmaksatusta kaikkine pääomineen ja laillisine korkoineen, sekä miehitettyjen alueidemme palautusta välittömästi ja siinä yhteydessä 14.10.1920 Tarton rauhansopimuksen uudelleenratifioimista kaikkine artikloineen.

3. Vaadimme Moskovan alueen edustajilta eli Kremlin hallinnolta täysimittaista sotakorvausrahastojen synnyttämistä, siinä mittakaavassa kuin mitä Saksa ja Itävalta ovat tehneet toisen maailmansodan jäljiltä.

4. Vaadimme Tsetsenian kansanmurhaan 1994-1996 ja vuodesta 1999 uudelleen käynnistetyn kansanmurhan ja joukkotuhon Moskovan Kremlin hallinnon vastuullisia kuten esim. Vladimir Putinia Haagiin syytettäviksi samoilla perusteilla, kuin Slobodan Milosevicia esikuntineen. Viittaamme mm. Jelena Bonnerin lausumiin Timo Hämäläisen artikkelissa "SIVUSILMIN" HS:ssa 1.3.2001 s.B7: "Jelena Bonner ja Venäjän demokratia": "Uuden Venäjän suurin turmio ja häpeä ovat kaksi Tsetsenian sotaa ja Tsetsenian kansan tosiasiallinen kansanmurha". Mahdollisuuksien mukaan pitää Tsetsenialle taata sen kansalliset rajat sen mukaan mitä ne olivat ennen Stalinin hirmutöitä ja etnisiä karkoituksia 1940-luvulla, sekä korvauksia ko. silloisista ihmisoikeusrikoksista nykyiseltä Moskovan oblastin eli alueen Kremlin hallinnolta vähintään samassa mittakaavassa, kuin Saksa on maksanut Kolmannen Valtakunnan vainokohteille ja heidän omaisilleen.

5. Kremlin hallinnoimat ulkomaiset rahavarat ja sijoitukset vaadimme jäädytettäviksi, kunnes sitova poliittinen ja juridisesti pätevä sopimus on tehty korvausrahastosta eri kansallisuuksien hyväksi vastaavallalailla, kuten ns. Kolmannen Valtakunnan ajan pakkotyöläisille v. 1999. Neuvosto-Venäjän perikunta ei ole maksanut vielä mitään sotarikoksistaan ja miehityksistään, vaan on päätynyt tekemään uusia Tsetseniassa.

6. Kulttuuriperinnön vaaliminen tuleville sukupolville kokonaisessa ja ehyessä Suomessa, samoin kuin muillakin Kremlin rikoksista kärsineillä kohteilla ja kansoilla ilman leninismi-stalinismin ja isovenäläisyyden rikosten hyväksyntää ja miehitystä.

Viitteet:
Ulkoasiainministeriön lausunto HEL1011-13
Yhdistysrekisterin Rek.nro. 188.193

2 comments:

Linda Johnson said...

Webby Awards accepting entries
The 10th Annual Webby Awards is now accepting entries. The 10th Annual Webby Awards marks the debut of three new blog categories - Business Blog, Political Blog, and Personal/Cultural Blog - and the first-ever ...
Find out how to buy and sell anything, like things related to private road construction on interest free credit and pay back whenever you want! Exchange FREE ads on any topic, like private road construction!

Seva Alieva said...

Fun, Games, and Google APIs
Steve Bass's Tips & Tweaks Fixes for the trickiest high-tech hassles. See all Steve Bass's Tips & Tweaks.
Find out how you can buy and sell anything, like things related to private road construction on interest free credit and pay back whenever you want! Exchange FREE ads on any topic, like private road construction!