Miksi eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti ei ole aloittanut toimintaa ihmisoikeuksia kunnioittavassa hengessä ko. Ryssän perintäyhdistyksen Karjala takaisin tavoitteiden toteuttamiseksi?Pertti Harvolan lausunto 9.8.2003 ULKOASIAINMINISTERIÖ puoltaa Putinin saattamista sotarikoksistaan kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen
Moskovan keskushallinnon eli Neuvostoliiton ja Venäjän federaation kansanmurhien ja sotarikosten korvaus- ja totuusyhdistys r.y. pj. Seppo Lehtohttp://www.kavkaz.fi på ruski
http://www.kavkaz.fi/ruAatteellisen kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen ja kansainvälisten lakien noudattamiseen pyrkivän yhdistyksen säännöt:
1§ Nimi:
Moskovan keskushallinnon eli Neuvostoliiton ja Venäjän federaation kansanmurhien ja sotarikosten korvaus- ja totuusyhdistys r.y.Kotipaikka: Tampere
2§ Tarkoitus ja toiminta:
1) Vaadimme tunnettujen ja tiedettyjen ”neuvostopartisaanien” luovuttamista Suomeen
tuomioharkintaa varten epäillyistä sotarikoksistaan Suomea ja suomalaisia kohtaan.
2) Vaadimme Suomelta ryöstettyjen ns. sotakorvausten eli ryöstösaaliin
takaisinmaksatusta kaikkine pääomineen laillisine korkoineen, sekä miehitettyjen
alueidemme palautusta välittömästi ja siinä yhteydessä 14.10.1920 Tarton rauhansopimuksen uudelleen ratifioimista kaikkine artikloineen.
3) Vaadimme Moskovan alueen edustajilta eli Kremlin hallinnolta täysimittaista sotakorvausrahastojen synnyttämistä, siinä mittakaavassa kuin mitä Saksa ja
Itävalta ovat tehneet toisen maailmansodan jäljiltä.
4) Vaadimme Tsetsenian kansanmurhaan 1994-1996 ja vuodesta 1999 uudelleen käynnistetyn kansanmurhan ja joukkotuhon Moskovan Kremlin hallinnon vastuullisia
kuten esim. Vladimir Putinia Haagiin syytettäviksi samoilla perusteilla, kuin Slobodan Milosevicia esikuntineen. Viittaamme mm. Jelena Bonnerin
lausumiin Timo Hämäläisen artikkelissa ”SIVUSILMIN” HS:ssa 1.3.2001 s.B7: ”Jelena Bonner ja Venäjän demokratia”: ”Uuden Venäjän suurin turmio ja häpeä
ovat kaksi Tsetsenian sotaa ja Tsetsenian kansan tosiasiallinen kansanmurha”. Mahdollisuuksien mukaan pitää Tsetsenialle taata sen kansalliset rajat sen
mukaan mitä ne olivat ennen Stalinin hirmutöitä ja etnisiä karkoituksia 1940-luvulla, sekä korvauksia ko. silloisista ihmisoikeusrikoksista nykyiseltä Moskovan
oblastin eli alueen Kremlin hallinnolta vähintään samassa mittakaavassa, kuin Saksa on maksanut Kolmannen Valtakunnan vainokohteille ja heidän omaisilleen.
5) Kremlin hallinnoimat ulkomaiset rahavarat ja sijoitukset vaadimme jäädytettäviksi, kunnes sitova poliittinen ja juridisesti pätevä sopimus on tehty korvausrahastosta eri kansallisuuksien hyväksi vastaavallalailla, kuten ns. Kolmannen Valtakunnan
ajan pakkotyöläisille v. 1999. Neuvosto-Venäjän perikunta ei ole maksanut vielä mitään sotarikoksistaan ja miehityksistään, vaan on päätynyt tekemään uusia Tsetseniassa.
6) Kulttuuriperinnön vaaliminen tuleville sukupolville kokonaisessa ja ehyessä Suomessa, samoin kuin muillakin Kremlin rikoksista kärsineillä kohteilla ja
kansoilla ilman leninismi-stalinismin ja isovenäläisyyden rikosten hyväksyntää ja miehitystä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestänee kokouksia, näyttelyitä, juhlia, koulutus-, ohjelma- ja keskustelutilaisuuksia, sekä julkaisu- ja tiedotustoimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää aiheesta tietopuolista opetusta, tutkimustoimintaa, sekä
järjestää jäsenilleen matkoja ja kulttuuritilaisuuksia eri puolille maailmaa
vastaavista ongelmista kärsiviin kohteisiin.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen matkoja sorrettujen ja miehitettyjen kansallisuuksien ja kansojen alueille, myyjäisiä, arpajaisia,
rahankeräyksiä, huvitilaisuuksia, bingoa ja raha-arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan, harjoittaa toimintaa tukevaa julkaisu-, kustannus-,
grilli-, kioski-, kahvila-, ravintola- ja klubitoimintaa kutakin yhdessä liikepaikassa, sekä sellaista elinkeinoa, mikä liittyy välittömästi
yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen. Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, sekä omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.
3§ Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä hallituksen hyväksymät Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa, sekä rekisteröidyt yhdistykset, jotka täyttävät yhdistyslain 10 pykälän 2 momentissa mainitut
vaatimukset. Hallitus voi yhdistyslain 14 pykälässä mainituin perustein erottaa jäsenen. Liittymis- ja vapaaehtoisesta jäsenmaksusta päätetään yhdistyksen vuosikokouksessa vuosittain. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan
hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4§ Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he siihen katsovat olevan aihetta tai kun vähintään kaksi
hallituksen jäsentä asiaa vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella
äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
5§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin.
6§ Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta.
Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle kaksi ( 2 ) viikkoa ennen vuosikokousta.
7§ Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään ( 7 ) seitsemän päivää ennen kokousta, joko lähettämällä
kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä..
8§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuun aikana.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksikymmenesosa ( 1/10 )
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä äänioikeus ja sen myötä yksi (1) ääni. Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, muutoin päätökseksi tulee kokouksen
puheenjohtajan kannattama mielipide.
9§ Vuosikokous
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja
tilintarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja
menoarvio, sekä liittymis- ja vapaaehtoisen
jäsenmaksun suuruus
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tilintarkastaja hänelle varahenkilö
(= mies tai nainen ) varatilintarkastajaksi.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian
yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen
siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin,
että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan ( ¾ ) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen
purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa tai jos se lakkautetaan, yhdistyksen kokous määrää tavan, jolla varat käytetään yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen.
Vastaanotettu Tampereen maistraatin yhdistysrekisterissä 13.11.2003. Samana päivänä
puhelinkeskusteltu Yhdistysrekisterin Ismo Luoman kanssa, joka lupasi nyt vihdoin ja viimein rekisteröidä, kun ei ollut enää kuin lisäyksestäni "yhdistys" nimeen kiinni.
UM:ssä ko. yhdistys kerkisi käymään lausunnolla jopa kahteen kertaan. Kiiruhtaminen onnistui 2003 kun vetosin eduskunnan oikeusasiamieheen.
Koko nivaskan sai takaisin vasta 4.11.2003
Ohessa UM:n lausunto ( 2:n laatuaan )
.....................................
ULKOASIAINMINISTERIÖ LAUSUNTO HEL1011-13
Oikeudellinen osasto
OIK-10 Pertti Harvola 07.08.2003
Patentti- ja rekisterihallitus
Yhdistysrekisteri
leima 08.08.2003
Viite: Lausuntopyyntönne 9.8.2002
Asia:
Moskovan keskushallinnon eli Neuvostoliiton ja Venäjän
federaation kansanmurhien ja sotarikosten korvaus- ja
totuus r.y:n säännöt
Yhdistysrekisteri on pyytänyt UM:n oikeudellisen osaston lausuntoa yllä mainitun yhdistyksen sääntöjen 1 ja 2§:stä. Ulkoasiainministeriön oikeudellinen
osasto katsoi yhdistyksen silloisista säännöistä 25.9.2000 antamassaan lausunnossa, että se ei voi ottaa kantaa sääntöjen varsinaiseen asiasisältöön,
koska yhdistyksen toimintaa on kuvattu mm. kysymyslausein. Lausunnossa todettiin lisäksi, että yhdistyksen säännöissä käytetään ilmeisen halventavassa mielessä hvvän tavan vastaiseksi miellettäviä nimityksiä eri muodoissa ja eri yhteyksissä.
Yhdistyksen sääntöjä on sittemmin muutettu ja 2§:stä käyvät yhdistyksen tarkoitus ja toiminta jokseenkin selkeästi ilmi. Sen toiminta kohdistuu nykyiseen
Venäjään ja sen kuvaus on pääkohdiltaan seuraavanlainen: vaadimme "neuvostopartisaanien" luovuttamista Suomeen tuomioharkintaa varten, vaadimme
sotakorvausten takaisinmaksatusta korkoineen ja miehitettyjen alueiden palautusta, vaadimme Tsetsenian kansanmurhasta vastuullisia Haagiin syytettäviksi Slobodan Milosevicin tapaan, Tsetsenialle tulee taata sen entiset kansalliset rajat, sekä korvauksia, Venäjän ulkomaiset rahavarat on jäädytettävä siksi kunnes on sovittu korvausten maksamisesta pakkotyöläisille. Lisäksi tarkoituksena on
kulttuuriperinnön vaaliminen Suomessa ja joillain ilmeisesti nykyisillä tai entisillä Venäjän alueilla.
Yhdistyslain 1§:n mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen
vastainen. Tähän liittyen voidaan todeta, että kansainvälinen yhteisö, kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, on viime vuosina toimnut tarmokkaasti
laajamittaisiin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneiden syytteeseen saattamiseksi, mistä ovat esimerkkeinä Entisen Jugoslavian ja Ruandan sotarikostuomioistuimen ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen, sekä viimeksi
mainittuun saapunut suuri määrä ilmiantoja. Lisäksi kysymys toisen maailmansodan seurauksena syntyneistä aluejärjestelyistä on usein esille tuleva
keskustelunaihe ja partisaanien toiminta on ollut Suomessa selvitettävänä. Tätä taustaa vasten voidaan katsoa, että sääntöjen 2§:stä ilmenevä tarkoitus on
sinänsä yhdistyslain 1 §:nkin valossa hyväksyttävää.
Tapa, jolla tarkoitus on 2 §:ään kirjoitettu, on ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston käsityksen mukaan kuitenkin paikoitellen tarpeettomasti kantaa
ottava ja näiltä osin mahdollisesti hyvän tavan vastainen. Vastaava huomio voidaan tehdä 1 §:ssä olevasta yhdistyksen nimestä.
Sääntöjen 2 §:n viimeisessä kappaleessa on yhdistyksen toimintamuodon kuvaus. Sen mukaan tarkoituksena näyttäisi olevan edistää yhdistyksen asiaa etupäässä
julkisuuden ja valistustyön kautta. Oikeudellisella osastolla ei tämän suhteen ole lausuttavaa.
Asiakirjat palautetaan tämän mukana.
Linjanjohtaja Pertti Harvola
Liitteet
....................
Odotamme mielellämme Putinin hallinnon suhtautumista heidän edesvastuuseensaattamisestaan:) ... Vieläköhän vanha miehitttäjä-Ryssälän kehäraakki Juri Derjabin uskaltautuu lausumaan asioista jtkn merkittävää?
